lauantai 30. joulukuuta 2017

Joulu oli näin

Heti virkkauksia käteen kun joulu on mennyt
Kokeilin lapaset koneella joulun jälkeen siis.
Mutta päätös, että joulu vietetään maalla, oli rankka. Onneksi en tajunnut sitä aloittaessani.
 Pulat alkoivat laulamaan perinteisillä sävelillä. Joululaulut soivat, että kattohirret tärisivät, koska olin yksin mökillä!

 Joulutähdet, eli tortut täytettiin itse tehdyllä omenahillolla.



 Välillä koroistelin kuusta.

 Marjapiirakkaa perinteiseen tapaan.
 Sää oli mitä innostavin!

 Perinteinen puolukkapiirakka, joita isäni teki kun olin lapsi.
 Aatonillan parhaita luomuksia.
 Mä oksalla ylimmällä, oon Lappajärven seljänteen... Mies joutui laittamaan henkensä alttiiksi minun keksintöjeni tähden.
 Muhkea olivat nostatukset!
 Pesin kaikki verhot ja matot
 Koristuksia oli kiva laittaa välillä

 Kellarin tunnelmanurkkaus.
 Bambit ovat lemmikkejäni.
 Kuusen alle oli joku laittanut kirjeitä joulupukilta. 

 Meidän palava pensas. Lakeaharju väkyy vastarannalla.
 Matot kuivatin ensi pihalla, sitten jäätyneinä lattialämmityksen kuivattamiksi.
 Välillä oli pöydän nurkalla työmaaruokala.
 Ehdin jopa ihailla auringonlaskua kiireen keskellä.
 Kellarissa kuivattelin loppusilausta verhoille ennen mankeloimista.

 Joulukoristeita oli kiva ripustella välillä.
 Toin kotoa hyasintit tänne haisemaan, tai siis väkevästi tuoksumaan. Niistä nuuhkaisin välillä.
 Joulun kullanhohtoa.
Taas mankeloimaan...

 Lopuksi kaikki kiipeilyt oli kiipeilty ja uunit sammuteltu ja kaikki näytti niin helpolta ja selkeältä.
 Olin ollut neljä päivää sisällä paitsi pyykkejä ripustamassa ja tuulettamassa kaikkea. Yhtenäkin päivänä tuli yli 15000 askelta, kun pidin iphonen taskussani koko päivän, "äidin hommat on niin kiireiset"...
 Dadadadaa, kaikki on valmistaa... saa tulla! Olihan meitä 20 henkeä juhlimassa ja hauskaa oli!
Joulu juhlista jaloin! Aatto päivää juhlavampi! Näitä sanontoja..
Tähdistä kirkkain loistaa poluillamme aina!
Jouluaamu valkeni kirkkaana ja lähdimme kaupunkiin viettämään anoppini 93-vuotisjuhlaa.
Oli valkea joulu, oikein joulujen joulu!

lauantai 25. marraskuuta 2017

Kauan sitten

Telttaretkellä. Meillä oli silloin vasta kolme lasta.Tietenkin olin tehnyt neulekoneella topin juhannukseksi!

tiistai 7. marraskuuta 2017

Shir Lama'alot (Esa enai) (Psalm 121)

Käsityöblogi

Syksyn aurinko paistaa alhaalta niin romanttisesti ja suloisesti että iltapäivän rauha laskeutuu ja melkein tekee uneliaaksi. Alakerrassa, sii kellarissa minä pidän kahvihuonetta ja maalaan kaikkea, mikä kaipaa maalia. Olen urakoinut villatakkeja ja eilen tein neulekoneella aamutakin.

tiistai 10. lokakuuta 2017

Revontulivillatakki

 Mitä tuossa nyt on nauramista? On todella. En olisi uskonut, että saan vanhan koneen käyntiin. En tarkoita neulekonetta, vaan itseäni. Vaikka kuinka yritin, oli kuin kuollutta olisi työntänyt käyntiin.
 Monta kertaatuli jyrkkä ylämäki ja piti lähteä muka syömään tai kahville tai muuten vain kiertää rinkiä. Sain sen kiinni, kuin villihevosta olisi taltuttanut. Nyt on pakko pidellä, ettei se karkaa taas!

 Nämä on niin meilettömän hienoja ja kauhean taitavia ihmisiä on olemassa!
 Siinä herkkunurkkaus, minun neulekoneeni. Yksi neljästä.

 Laitoin nuotit nuppineulalla ikkunaverhoon.
 Vihdoin sain viimeisteltyä villatakin. Minulla oli kerran kaupasta ostettu saman tapainen, mutta se nukkaantui ja kissahti niin, että piti heittää roskiin.
 Myös lapsena minulla oli äitin tekemä oikeaoppinen revontulivillatakki. Siitä tein pojalleni kun hän oli pieni. Sitä pidettiin, kunnes se hajosi käsiin.
Pumppasin inspiraatiota joka kanavalta: Pinterestistä, instagramista, googlesta ym ja tulostin paperille, sekä hypistelin ja nuuhkin lankoja, sekä tein reikäkortteja, joita myös tulostin netistä vähän joka luukusta. Lopuksi se syntyi, niinkuin vaikea ja hidas synnytys. Nyt tuntuu, että pitäisi tehdä heti kymmenen lisää ja kaikkia värejä tekee mieli kokeilla, syksyn värejä ym.